Tässä on ohjeita ylivilkkaiden lasten käsittelyyn. Taustalla voi olla neurokirjon oireita tai kotona opittuja toimintamalleja. Käytännössä voi olla vaikeaa tietää varmaa syytä käytökselle, jos vanhemmat eivät ole kertoneet siitä (tai eivät itsekään tiedä). Siitä huolimatta seurauksiin on mahdollista reagoida ja etsiä paras toimintamalli. On koko ryhmän edun mukaista, että vilkkaiden lasten käytös pysyy hallinnassa.

Tilanteesta riippumatta käyttäydy aina hermostumatta, ole ennakoitava äläkä nolaa tai syyllistä lapsia.

Tarkastele kriittisesti myös omaa ohjelmaasi – onko siinä tarpeeksi vaihtelua, onko odottaminen vähissä tai onko se liian vaikea tai liian helppo lapsille. ”Tavallinenkin” lapsi saattaa kyllästyä, jos itse uimakoulukerrassa on jotain korjattavaa.

Jos ongelmat jatkuvat tai eivät ole hallittavissa, kerro asiasta pienellä kynnyksellä uimakouluvastaavalle. Myöskin vanhempiin kannattaa olla nopeasti yhteydessä, jos vaikea käytös jatkuu.

1. Mistä käytös johtuu?

Vaikka lapsen käytöksen oireet (kuten levottomuus) voivat näyttää samalta, niiden perussyy on usein erilainen:

• ADHD (Tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen häiriö): Keskiössä on säätelyn vaikeus. Lapsi haluaisi totella, mutta hänen ”jarrunsa” eivät toimi. Levottomuus on biologista tarvetta pitää aivot valppaana. Hän tietää säännöt, mutta unohtaa ne heti, kun jotain jännittävää tapahtuu.
• Autismin kirjo: Keskiössä on sosiaalisen vuorovaikutuksen ja aistisäätelyn haasteet. Levottomuus johtuu usein ennakoimattomuuden aiheuttamasta ahdistuksesta tai aistiylikuormituksesta (liian kovat äänet, roiskuva vesi). Lapsi ei tiedä tai ymmärrä, mitä häneltä odotetaan, tai ympäristö  sattuu aisteihin. Hän tarvitsee rutiineja ja konkreettista kieltä ymmärtääkseen ympäristöä.
• Kasvatukselliset ongelmat (rajojen testaus): Lapsi kokeilee, kuka määrää. Hänellä ei välttämättä ole neurologista estettä tottelemiselle, vaan hän on oppinut, että säännöt ovat neuvoteltavissa tai että negatiivisella käytöksellä saa huomiota.

Yhteenveto: ADHD-lapsi tietää mitä tehdä, muttei pysty tekemään sitä. Autismikirjon lapsi ei välttämättä tiedä mitä tehdä, koska sosiaaliset vihjeet tai epäselvät ohjeet hämmentävät häntä. Rajoja testaava lapsi tietää mitä tehdä, muttei juuri nyt halua tehdä sitä (hän kokeilee, onko ohje ehdoton vai neuvoteltavissa).

2. Käytännön vinkit

2.1 Strukturointi ja ennakoitavuus 

• Pysyvä rutiini: Aloita ja lopeta uimakoulu aina samalla tavalla. Tämä luo turvaa autismikirjon lapselle ja opettaa kurittomalle lapselle, että ohjaaja hallitsee tilannetta.
• Konkreettiset ohjeet: Vältä sarkasmia tai kuvainnollista kieltä. Esim. ”uikaa kuin delfiinit” voi hämmentää, jos lapsi yrittää miettiä miten delfiini tarkalleen liikkuu. Sano sen sijaan: ”Puhalla kuplia veteen ja liiku vatsallasi”. Pidä ohjeet lyhyinä.
• Aika-arvio: Kerro, kuinka kauan harjoitukseen menee. Voit käyttää kelloa apuna. ”Teemme tätä 5 minuuttia.” Huomioi, että pieni lapsi ei välttämättä vielä hahmota aikaa minuutteina. 

2.2 Aistiympäristön hallinta

• Välineet apuna: Uimalasit (pitäisi olla muutenkin mukana) ja korvatulpat tai uintiin tarkoitettu panta voivat olla pelastus autismikirjon lapselle, jota veden roiskuminen silmiin tai hallin kovat äänet häiritsevät.
• Sopeutumisaika: Anna lapselle lupa pysyä altaan reunalla tai portailla hetki tarkkailemassa muiden toimintaa ennen veteen menoa.
• Sijoittuminen: Ole fyysisesti siellä, missä vauhti on kovin. Ohjaajan läsnäolo hillitsee testaavaa lasta ja antaa turvaa ADHD-lapselle.

2.3 Toiminta ja odottaminen

• Aktiivinen odotus: Kun muut suorittavat, anna ADHD-lapselle lupa sukellella tai pyöriä paikoillaan (kunhan ei häiritse liikaa muita). Paikallaan seisominen on hänelle usein mahdotonta. Pyri minimoimaan odottamiseen ja ohjeiden antoon käytetty aika.
• Roolit: Anna lapselle vastuuta. Hän voi olla ”välinevastaava”, joka jakaa laudat muille. Tämä kanavoi energiaa rakentavasti. Älä kuitenkaan ”palkitse” huonoa käytöstä liian suoraan (voit ehdottaa sitä seuraavalla viikolla).

2.4 Kommunikaatio ja palaute

• Positiivinen huomio: Kehu välittömästi, kun lapsi toimii oikein. ”Odotit hienosti vuoroasi!” Tämä on tehokkain tapa vähentää huomionhakuista häiriökäytöstä.
• Huomiotta jättäminen: Jos kyse on pelkästä huomionhausta (eikä vaaratilanteesta), jätä hölmöily huomiotta ja kehu vieressä olevaa sääntöjä noudattavaa lasta.
• Kuvakortit: Käytä laminoituja kuvia (esim. kuva uivalle lapselle, kuva portaille menosta). Visuaalinen ohje ohittaa ADHD:n työmuistiongelman ja autismikirjon kielellisen prosessoinnin hitauden. Seuran korissa on nippu kuvakortteja.
• Yksityinen palaute: Jos lapsi häiritsee muita, älä huuda ohjeita kaukaa. Mene lähelle ja sano rauhallisesti esimerkiksi: ”Sovimme, että nyt potkitaan. Mene takaisin lähtöpaikkaan ja kokeile uudestaan.”