Roolit ja rutiinit

Skip to main content

1. Taaperovastaavan tehtävät

Taaperovastaavalle kuuluu toiminnan kokonaisvaltaisesta organisointi yhteistyössä muiden ohjaajien kanssa, joka alkaa jo hyvissä ajoin ennen kauden käynnistymistä. Hänen vastuullaan on ryhmäjakojen tekeminen ja ohjaajien nimeäminen eri ryhmiin.

Viestintä on keskeisessä roolissa: vanhemmille ja ohjaajille on tiedotettava tulevasta kaudesta noin kaksi viikkoa ennen aloitusta, ja ohjaajien puhelinnumerot sekä WhatsApp-ryhmät on oltava valmiina viimeistään viikkoa ennen harrastuksen alkua. Ennen kauden starttia taaperovastaava huolehtii myös varusteiden tarkistuksesta ja mahdollisista uusista hankinnoista sekä kutsuu koolle aloituspalaverin.

Kauden aikana taaperovastaavan rooli painottuu sujuvan arjen varmistamiseen ja reagointiin. Hän hallinnoi jonotuslistoja, hoitaa uimakoulusiirrot ja koordinoi tuurausjärjestelyt opettajien poissaolotilanteissa. Taaperovastaava vastaa myös tiedottamisesta peruutustilanteissa ja lähettää perheille välikauden viestin. Ohjaajien tukena toimiminen jatkuu kauden keskivaiheilla järjestettävässä välipalaverissa.

Kauden päättyessä taaperovastaava vetää langat yhteen järjestämällä loppupalaverin ja keräämällä palautetta palautekyselyn avulla. Näin varmistetaan toiminnan jatkuva kehittyminen ja valmistellaan pohjaa seuraavalle kaudelle.

2. Pääopettajan vastuut

Pääopettajalla on kokonaisvastuu harjoituskerran suunnittelusta ja vetämisestä. Hän huolehtii, että apuopettajat ovat tietoisia kerran kulusta ja mahdollisista erityispiirteistä. Viestintä on keskeinen osa roolia: pääopettaja lähettää välikauden terveiset WhatsApp-ryhmään kertoen kauden aloituksesta ja tulevista harjoitteista. Lisäksi hän hoitaa ryhmäsiirrot taaperovastaavalle.

Ongelmatilanteissa pääopettajan tulee toimia hienotunteisesti mutta jämäkästi. Jos lapsi käyttäytyy väärin toista kohtaan, asiasta on ilmoitettava molempien lasten vanhemmille joko kasvotusten tai viestitse, mutta toisen lapsen nimeä ei saa koskaan mainita. Kaikista ongelmatilanteista on raportoitava viipymättä taaperovastaavalle. On tärkeää muistaa, ettei asioiden kanssa tarvitse jäädä yksin, vaan apua saa aina kysyä.

3. Apuopettajan rooli

Apuopettajan ensisijainen tehtävä on tukea toimintaa kuljetuksissa, suihkutiloissa ja altaassa. Aktiivinen osallistuminen ja lasten motivointi on välttämätöntä, ja suuressa roolissa ovatkin runsaat kehut ja kannustaminen.

Apuopettajan on tärkeää opetella lasten nimet ja viestiä pääopettajalle kaikista harjoituskerran aikana havaituista positiivisista tai negatiivisista asioista. Kysy aina neuvoa, kun jokin on epäselvää. Taaperovastaavan ja pääopettajan velvollisuus on auttaa, että uintikerta olisi mahdollisimman sujuva niin lapsille kuin ohjaajillekin.

4. Esteet ja tuuraukset

Kaikki ohjaajat sitoutuvat ilmoittamaan mahdollisista esteistään hyvissä ajoin taaperovastaavalle, jotta tuuraajien hankkimiseen jää riittävästi aikaa. Mikäli olet tuuraamassa toista ryhmää ja aikataulut menevät päällekkäin oman ryhmäsi aloituksen kanssa, tästä on ilmoitettava välittömästi sekä taaperovastaavalle että oman ryhmän muille uimaopettajille sujuvan siirtymän varmistamiseksi.

5. Taaperouinnin rutiinit

5.1 Ennen harjoituskertaa

  • Apuopettajien ohjeistus: Käy apuopettajien kanssa läpi harjoituskerran kulku.
  • Välineiden valmistelu: Varmista ennen harjoituskertaa, että kaikki tarvittavat lelut ja välineet ovat altaan reunalla.
  • Opetustaulu: Merkitse harjoituskerran kulku selkeästi taululle.
  • Varusteiden säilytys: Hae kaksi koria uimavaatteita ja pyyhkeitä varten.

5.2 Siirtyminen altaalle

  • Ryhmän nouto: Hae lapset aulasta 10 minuuttia ennen allasvuoron alkua.
  • Huoltajien informointi: Kerro harjoituskerran tavoitteet huoltajille nimenhuudon yhteydessä.
  • Varusteiden riisuminen: Ohjeista lapsia laittamaan sauna-alustat yhteen laatikkoon ja uimalasit sekä uima-asut toiseen.
  • Suihkutilat: Valvo, että suihkussa käydään ilman uimapukua.
  • Siirtyminen altaalle: Kävelkää suihkutilasta yhtenäisessä jonossa rauhallisesti kohti allasta.
  • Odotus altaan reunalla: Mikäli olette etuajassa, pyydä lapsia istumaan altaan reunalle odottamaan lupaa veteen menoon. Tässä välissä voitte keskustella päivän teemasta ja kerrata päivän ohjelman taululta.
  • Altaaseen meno: Veteen saa mennä vasta uimaopettajan luvalla.

5.3 Harjoituskerran jälkeen

  • Poistuminen: Järjestä lapset jonoon altaan reunalle ennen kuin lähdette kävelemään kohti suihkutiloja.
  • Pesu ja sauna: Ohjaa lapset suihkuun ja tarvittaessa saunaan. Saunassa on hyvä hetki keskustella siitä, mikä harjoituskerralla oli mukavinta.
  • Lopetus: Palauta lapset huoltajilleen henkilökohtaisesti ja täytä tarratodistukset.

6. Ohjaustilanne

6.1 Turvallisuus ja yhteiset säännöt

Uimahalliympäristössä turvallisuus on kaiken perusta, ja se vaatii selkeitä rutiineja sekä johdonmukaista valvontaa. Hallissa liikutaan aina kävellen, ja portaissa hyppiminen on ehdottomasti kielletty. Myös tavaroiden heittely altaalla on kiellettyä niin lapsilta kuin uimaopettajiltakin. Fyysisen turvallisuuden lisäksi huolehditaan tilojen hallinnasta, kuten siitä, että väliovi suihkutiloihin pidetään kiinni. Ohjaajan on oltava liikkeissään nope ja pidettävä lapsiluku selvillä jokaisessa käänteessä, sillä lapset voivat olla arvaamattomia.

6.2 Pedagoginen ote ja ohjaaminen

Ohjauksessa suositaan monipuolisuutta käyttämällä samoja välineitä eri tavoilla ja tarjoamalla eritasoisia haasteita lapsen taitotason mukaan. Esimerkiksi kellumista voidaan harjoitella monin eri variaatioin patjoja ja lötköpötköjä hyödyntäen.

Ohjeistuksessa on tärkeää käyttää lyhyitä ja selkeitä lauseita. On hyvä muistaa, että kieltosanat voivat olla lapselle vaikeita: jos sanot ”älä juokse”, lapsi saattaa kuulla vain sanan ”juokse”. Tämän vuoksi on tehokkaampaa kertoa suoraan, mitä lapsen toivotaan tekevän, ja selittää tarvittaessa sääntöjen perusteet.

6.3 Lapsen kohtaaminen ja sosiaaliset taidot

Tässä ikävaiheessa lasten sosiaaliset taidot ovat vasta kehittymässä, mikä näkyy usein yksin leikkimisenä ja haasteina lelujen jakamisessa. Ohjaajalta vaaditaan kärsivällisyyttä, kun lapset kokeilevat rajojaan. Tuttuun rutiiniin nojaaminen tuo lapselle turvaa. Mahdolliset itkukohtaukset vanhemmasta erotessa ovat normaaleja, eikä niistä tule panikoitua. Tilanteessa kannattaa ohjata lapsen huomio muualle, kuten päivän teemaan, sen sijaan että puhuttaisiin vanhemmista.

6.4 Avustaminen ja huolehtiminen

Ohjaajan vastuu jatkuu varsinaisen allasajan ulkopuolelle. Lapsia on autettava pukemisessa ja varmistettava, että kaikki omat tavarat tulevat mukaan uimahallilta lähtiessä. Huolellinen saattaminen ja avustaminen varmistavat, että uimakoulukokemus on lapselle myönteinen ja hallittu alusta loppuun saakka.

7. Kirjallisuutta

  • Hyytiäinen, H. 2025. Lapsen kehitys : opas vanhemmille ja kasvattajille
  • Hämäläinen, K. 2024. Lasten valmennus ja ohjaus
  • Sipi, I. 2024. Vauva oppii liikkumaan : opas vauvan sensomotorisesta kehityksestä
  • Karjalainen, M. 2020. Kasvatus- ja ohjausalan käsikirja


Koonnut: Bigga Guttorm
Ulkoasu: Tomi Karppinen

Sisällys