Turvallinen toimintaympäristö

Varmistamme toiminnan turvallisuuden nyt ja tulevaisuudessa ylläpitämällä seuran sääntöjä ja ilmapiiriä, missä häirintää ei hyväksytä ja siitä pystyy ilmoittamaan matalalla kynnyksellä. Seura ottaa tämän vakavasti, sillä jokaisella on oikeus tulla turvalliseen ja stressittömään ympäristöön, missä voi keskittyä harjoitteluun tai ohjaamiseen ilman häiriöitä. Vastaavasti jokaisella on velvollisuus ylläpitää tällaista ilmapiiriä omalla toiminnallaan.

Kyseessä voi olla häirintä asiakkaiden, vanhempien tai toisen valmentajan taholta, uimarien välillä tapahtuvat kiusaaminen tms., seuran sääntöjen tai arvojen vastainen toiminta tai muu vastaava tilanne. Kaikissa tapauksissa voit ottaa yhteyttä ensijaisesti häirintäyhdyshenkilöön, ryhmävastaavaan tai hallituksen jäseneen.

1. Valmentajan tai uimarin toiminta häirintätilanteessa:

1. Puutu häirintään ja kerro häiritsijälle, että hänen käytöksensä tuntuu ikävältä ja pyydä häntä lopettamaan.

2. Poistu tilanteesta. Sinulla on lupa poistua tilanteesta halutessasi. Älä jätä kaveria yksin!

Jos häirintä kohdistuu toiseen, auta häntä poistumaan tilanteesta.

3. Kerro tilanteesta häirintäyhdyshenkilölle, ryhmävastaavalle tai tutulle valmentajalle, joka vie asian eteenpäin. Kerro mitä tapahtui ja keitä oli paikalla.

2. Toimintaohjeet kiusaamistilanteessa

1. Puutu välittömästi!

Kerro, ettei harrastuksessa hyväksytä kiusaamista. Älä pakota lapsia anteeksipyyntöön, ennen kuin olet selvittänyt kaikilta osapuolilta, mitä on tapahtunut.

2. Kuuntele ja selvitä

Kuuntele lapsia yksitellen. Pysy rauhallisena, älä vähättele kiusaamisen kohteen kokemuksia.

3. Kerro vanhemmille

Kerro asianomaisten vanhemmille. Mieti yhdessä vanhempien kanssa, miten kiusaamisen saisi loppumaan ja mikä helpottaisi kiusatun oloa.

4. Tue muutosta

Kun olet selvittänyt, mitä on tapahtunut, voit puuttua kiusaamiseen ja pyrkiä lopettamaan sen.

5. Tue kiusaamisen kohdetta

Kerro kiusatulle, ettei kiusaaminen ole hänen syytään, kukaan ei ansaitse tulla kiusatuksi.

6. Puhu kiusaajien kanssa

Muistuta kiusaajaa, ettei kiusaamista sallita harjoituksissa. Jos kiusaajina on ryhmä lapsia tai nuoria, puhuttele heitä erikseen. Keskustele jokaisen vastuusta omaan käytökseen.

Yritä ymmärtää syitä kiusaamiseen. Sovi, miten kiusaaja tai kiusaajat muuttavat käyttäytymistään jatkossa. Pyri siihen, että annat myös lasten osallistua ratkaisuehdotusten keksimiseen. Näin he todennäköisemmin sitoutuvat toimenpiteisiin.

7. Tarkista

Tarkista muutaman viikon päästä kiusatulta, onko tilanne muuttunut.

8. Ennaltaehkäise uusiutumista

Ennaltaehkäise kiusaamisen uusiutumista. Käy läpi Ohje valmentajalle kiusaamiseen ennaltaehkäisyyn ryhmäsi kanssa Et ole yksin -sivuston ohjeen avulla.

9. Kirjaa toimenpiteet ylös ja kerro seuran johdolle

Kirjaa tehdyt toimenpiteet aina ylös. Kerro häirintäyhdyshenkilölle (Riikka Putkivaara, vesiliikuntakerho@gmail.com) tai seuran johdolle. Jos kiusaaminen tulee myöhemmin esiin uudestaan, tiedetään, mitä toimenpiteitä asian eteen on jo tehty.

Jos seuran toiminnassa mukana oleva lapsi kertoo aikuisen kiusaavan, on asiasta kerrottava välittömästi seuran johdolle. Seuralla on vastuu selvittää kaikki kiusaamistapaukset ja kuulla kaikkia osapuolia.

3. Epäasiallisen käytöksen tapausten käsittely

3.1 Valituksen vastaanottaminen

Seuran häirintäyhdyshenkilö on Riikka Putkivaara. Lisäksi on mahdollista kertoa tapahtumista nimettömästi palautekyselyn tai seuran nettisivujen etusivun lomakkeen kautta. Riikka tekee ensimmäisen arvion ja ohjaa tapaukset tarvittaessa eteenpäin ryhmävastaaville tai hallitukselle.

Yhteydenottajaa kiitetään yhteydenotosta ja häntä kuunnellaan. Pahoitellaan henkilön kokemaa epäasiallista kohtelua ja otetaan hänen ilmaisemansa huoli vakavasti. Otetaan vastuu tapahtuneesta ja asian eteenpäinviemisestä. Luvataan seuraava yhteydenottoaika ja pidetään siitä kiinni, vaikka asia ei olisikaan vielä edennyt.

Valituksen vastaanottaja kirjaa tai muuten ottaa talteen:

valituksen sisällön
päivämäärän
ilmoittajan nimen, jos se on tiedossa

3.2 Kuka tapauksia käsittelee?

Ensisijaisesti tapaukset jatkokäsittelee Riikka, asiaankuuluva ryhmävastaava/valmentaja (lievemmät tapaukset) tai hallitus (vakavimmat tapaukset). Jokaisessa tapauksessa on kuitenkin huomioitava käsittelijöiden puolueettomuus erikseen.

Valituksen tai huolen aiheet voivat nostaa voimakkaita tunteita, joten on tärkeää, että reilun prosessin takaamiseksi asiaa käsittelevät henkilöt eivät suoraan liity tapaukseen. Jos seurasta ei löydy tarpeeksi puolueettomia henkilöitä käsittelemään tapausta, voi ulkopuolista henkilöä pyytää mukaan esimerkiksi lajiliitosta tai toisesta seurasta mahdollisuuksien mukaan.

Joissain tapauksissa oma valmentaja voi olla sopiva henkilö käsittelemään tapausta, esimerkiksi ryhmän tai joukkueen sisäisissä kiusaamistapauksissa. Varmistetaan, että tapausta käsittelevä henkilö saa tarvittaessa tukea.

Arvioidaan rikos- ja lastensuojeluilmoituksen tarve

Arvioidaan yhdessä asiaankuuluvien tahojen kanssa, onko kyseessä laiton toiminta vai seurassa itse selvitettävä tapaus. Tarvittaessa neuvoa voi kysyä neuvoa suoraan poliisilta, Rikosuhripäivystyksestä (www.riku.fi) tai Et ole yksin- palvelusta (www.etoleyksin.fi) kertomatta uhrin tai muiden asianosaisten nimiä. Jos valituksen vastaanottanut henkilö tekee rikosilmoituksen, mahdollisen rikoksen jatkokäsittely jätetään viranomaisille. Seuran sääntöjen vastaiseen muuhun toimintaan liittyen voidaan noudattaa tavallista kurinpidollista prosessia.

Jos huoli herää alaikäisen hyvinvoinnista ja turvallisuudesta, on perusteltua tehdä lastensuojeluilmoitus. Neuvoa voi pyytää ottamalla yhteyttä oman alueen päivystävään lastensuojelun sosiaalityöntekijään.

3.3 Osapuolten kuuleminen, kun ei ole syytä epäillä rikosta

Kaikilla osapuolilla on oikeus tulla kuulluksi. Nämä kuulemiset kirjataan ylös, ja kuullut henkilöt saavat mahdollisuuden lukea heistä kirjatut tiedot kuulemisen jälkeen. Kirjauksiin merkitään seuraavat asiat:

ketä on kuultu
milloin
ketkä ovat olleet paikalla
kuulemisten sisältö
mitä on sovittu jatkosta

Osapuolia kuullaan luottamuksellisesti. Kun kuullaan alaikäisiä, täytyy vanhempia informoida, saada heiltä lupa, ja antaa heille mahdollisuus olla mukana kuulemisessa. Vanhempia tulee informoida jälkikäteen, mistä on puhuttu, ja millaisiin toimenpiteisiin on ryhdytty.

On tärkeää, että kuulemisessa kerrotaan miksi henkilöä kuullaan, ei kyseenalaisteta hänen kertomaansa, ja kerrotaan, miten prosessi tulee etenemään. Nuorille ja vanhemmille voi kertoa Et ole yksin-palvelusta tai muista tukipalveluista.

Joissain tapauksissa seura ei tiedä ilmoittajaa, koska hän haluaa syystä tai toisesta pysyä tuntemattomana, tai valitus tulee kolmannelta osapuolelta. Tällaisissa tilanteissa pyritään kuulemaan osapuolia yleisesti. Esimerkiksi jos valituksen tekijä on vanhempi, mutta ei tiedetä kuka, voidaan kokemuksia ja palautetta kerätä vanhemmilta yleisesti ja luottamuksellisesti.

3.4 Päätökset

Tehdään päätös jatkotoimenpiteistä. Kaikessa toiminnassa on ensisijaisena oltava lapsen tai nuoren etu. Toimenpiteet päätetään seuran sääntöjen mukaisesti. Kurinpidollisista toimenpiteistä erityisesti koskien valmentajia tai muita aikuisia, päättää seuran hallitus. Seuran hallitusta tulee informoida kaikista häirintä- ja väkivaltatapauksista.

3.5 Kirjallinen yhteenveto

Yhteenvetoon kirjataan toimenpiteet, kuulemiset ja tehdyt päätökset. Yhteenvetoja säilytetään sovitussa paikassa. Tässä on huomioitava ajankohtainen tietoturvalainsäädäntö. Yhteenvedon tekeminen on tärkeää, koska sitä saatetaan tarvita esimerkiksi tulevien ristiriitatilanteiden varalta.

3.6 Tiedottaminen

Päätöksestä informoidaan asiaankuuluvia henkilöitä. Jos valitus tai huoli on tullut suoraan yksityishenkilöltä, esimerkiksi vanhemmalta tai urheilevalta nuorelta, kerrotaan hänelle valitusprosessin etenemisestä ja ratkaisuista perusteluineen.

On pohdittava, milloin asiasta viestitään koko seuralle. Häirintä- ja väkivaltatapauksissa aihetta on suositeltavaa käsitellä vielä joukkueessa tai ryhmässä, ja antaa urheilijoille mahdollisuus tulla puhumaan asiasta myös myöhemmin.

Koko prosessissa on huomioitava läpinäkyvyys, reiluus ja avoimuus. Kaikkia urheilijoita, vanhempia, valmentajia ja seurantoimihenkilöitä on kohdeltava tasa-arvoisesti ja kunnioittavasti